Videopeliyhtiöt selittävät maiden markkinoilta pois jäämistä sillä, että peli voisi loukata paikallisia pelaajia, kertoo nykykulttuurin lehtori Jonne Arjoranta. Loukkaavaa voi olla esimerkiksi seksuaalinen sisältö.
Oliko tuohon aikaan edes Helsingissä yhtäkään liikettä, josta vartavasten C64 pelejä olisi voinut ostaa. Joissain tekniikkaan liittyvissä liikkeissä oli hyllyllä tai tiskin alla n. 1-10 peliä, mutta ne oli aina jotain neverheard urheiluteemaisia tuhnuja tai psykedeelejä top down shoottereita, joita kukaan ei pelannut. Jos halusit jotain tietynlaista peliä, alkoi vasta 80-luvun lopulla olla asiaa erikoistuneita liikkeitä, joissa oli laajempi valikoima.
Sitä ennen parhaat pelit sai kavereilta tupladekillä kopioimalla ja hämäristä postimyynneistä, joista hyvä osa mainosti mikrobitin sivuilla.
Oliko tuohon aikaan edes Helsingissä yhtäkään liikettä, josta vartavasten C64 pelejä olisi voinut ostaa. Joissain tekniikkaan liittyvissä liikkeissä oli hyllyllä tai tiskin alla n. 1-10 peliä, mutta ne oli aina jotain neverheard urheiluteemaisia tuhnuja tai psykedeelejä top down shoottereita, joita kukaan ei pelannut. Jos halusit jotain tietynlaista peliä, alkoi vasta 80-luvun lopulla olla asiaa erikoistuneita liikkeitä, joissa oli laajempi valikoima.
Sitä ennen parhaat pelit sai kavereilta tupladekillä kopioimalla ja hämäristä postimyynneistä, joista hyvä osa mainosti mikrobitin sivuilla.
Näissä harvemmin sensuuri vaikutti.